1Job vastasi ja sanoi:

2Ketäs autat? sitäkö, jolla ei voimaa ole? autatkos sitä, jolla ei voimaa ole käsivarressa?

3Ketäs neuvot? sitäkö, joka ei mitään tiedä, ja opetat voimallista toimittamaan?

4Kenen edessä sinä puhut, ja kenen edessä henkes käy ulos?

5Uljaat huokaavat, niin myös ne, jotka veden alla asuvat.

6Helvetti on avoinna hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä.

7Hän venyttää pohjoisen tyhjän päälle, ja maa riippuu tyhjän päällä.

8Vedet hän kokoo pilviinsä, ja pilvet ei repee niiden alla.

9Hän pitää istuimensa, ja levittää pilvensä sen päälle.

10Hän on asettanut määrän vetten ympärille, siihenasti kuin valkeus ja pimeys loppuvat.

11Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät hänen kurituksestansa.

12Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys.

13Taivas tulee kirkkaaksi hänen ilmansa kautta, ja hän valmistaa kädellänsä pitkän kärmeen.

14Katso, näin tapahtuu hänen tekoinsa kanssa, mutta näistä olemme me vähän kuulleet; vaan kuka voi ymmärtää hänen väkevyytensä jylinän?